Kuukausittaiset arkistot: syyskuu 2019

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ Tässä on nyt tullut sitten kovin mietittyä, että mitä kaikkea me tarvitsemme mukaan lähtiessämme haahuilemaan joksikin aikaa Karjalan kunnaille. Lähtö on miehellä edessä ensi viikolla ja minä kruisailen perässä siitä sitten viikon päästä. Moni on tässä viime päivinä tiedustellut, että joko olemme pakanneet ja voin vastata, että olemme tämänkin asian hoitaneet meille tyypilliseen tapaan eli vain miettineet sitä. On meillä jokin lista, mitä pitäisi tehdä, mutta ei se ole johtanut mihinkään konkreettiseen toimintaan tähän mennessä. Listan ulkopuolelta sitten kyllä keksin tekemistä ja keittiön kaappeja availlessani olen pohtinut, että osa niiden sisällöstä kannattaisi varmaankin ottaa mukaan. Lisäksi keksin, että tilaanpa vielä kerran tänne kotiosoitteeseen ruokaa Matsmartilta, nettikaupasta, joka myy hävikkiruokaa. Tällä tavoin saan sitten mukaan ihan reilun kokoisen uuden elämän aloituspakkauksen. Matsmart on ihan huippuidea! Palvelusta voit ostaa ruokaa, joka on kaupoista mennyt hävikkiin, koska parasta ennen -päiväys alkaa lähestyä tai tuotteesta on ylituotantoa tai se on sesonkituote tai…

Lue Lisää

Muutimme vuosi sitten omakotitaloon ja laittelin innoissani viime keväänä kaikkea yrttiä, puskaa ja härpäkettä kasvamaan tuonne ympäri pihaa ja oli aika jännittävää odotella, mitä niistä oikein tulee. Ja tulihan niistä muutakin kuin vihreät versot tai ainakin osasta. Jännittävää asiasta teki se, että minulla ei ollut hajuakaan, mitä olin tekemässä. Puutarhakasveista ja niiden hoidosta ei ole mitään tietoa, mutta into kasvattaa jotain itse oli melkoinen. Ja ihan ylpeydestä lähes pakahtuen sitten tarjoilin kavereille itse kasvatettua salaattia. Kyseinen tilaisuus aiheutti melkoista hämmennystä, he kun eivät olleet aikaisemmin nähneet edes elävää huonekasvia läheisyydessäni.  No ylpeys käy lankeemuksen edellä sanoo jälleen vanha kansa. Ja tähän on taas pakko kommentoida, että vanhalla kansalla on muuten niin hyviä sanontoja, kuten esimerkiksi “itku pitkästä ilosta”, “joka kuusen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”, ja niin edespäin. Kaikilla sanonnoilla pari yhteistä tekijää: 1. ei kannata ajatella positiivisesti ja 2. ei kannata tavoitella isoja. Ei voi muuta kuin ihmetellä, miten meistä…

Lue Lisää

Olen töissä pyörinyt nyt kohta kolme vuotta digitalisaatiohankemaailmassa ja ajattelin jakaa vähän ajatusta. Ja kyllä, kyllä, olen minä yrittänyt jotain aikaiseksikin saada, en ole vain pyörinyt, Kaikkihan puhuvat siitä. Tiedättehän, se. Se on varmasti tullut jäädäkseen eikä mikään ole niin kuin ennen, jolloin kaikki oli varmasti paremmin kuin nyt.  Digitalisaatio terminä vilahtelee tänä päivänä joka paikassa, on jos jonkinlaista projektia digitalisaation käyttöönotolle ja hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu julkisten palveluiden digitalisoiminen, saattaa olla, että ruokaakaan ei saa ravintolasta ellei ole appia (ei siis appiukkoa vaan se sellainen puhelimeen ladattava ohjelma, juu nou). Tavallinen tallaaja kauppakeskuksen käytävällä ja täällä työelämässä on hieman hämmentynyt, että mitä kaikkea se tuokaan tullessaan. Kaikki ovat niin täpinöissään tai peloissaan, että eivät muista sen ahdistavan digitalisaation olleen täällä jo ainakin parikymmentä vuotta. Mietitäänpä. Aika harva meistä haluaa palata enää terveydenhuollossa paperisiin hoitotietoihin. Tai monikaan ei olisi enää valmis kirjoittamaan viestejä kirjoituskoneella ja faksaamaan niitä eteenpäin. Ja onko oikeasti…

Lue Lisää

3/7