Hirvimakkaraa – ihan itse tehtyä

Hirvimakkaraa – ihan itse tehtyä

Sain etukäteen joululahjaksi monta vuotta toivomani Kenwoodin yleiskoneen kaikenlaisilla lisähärpäkkeillä ja yksi niistä oli lihamyllyyn liitettävä makkarantekovälineistö. Onneksi myös se lihamylly kuului kalustoon. Ja jos on välineet, niin pitäähän niitä käyttää tai ainakin kokeilla.

Mieheni oli kovin huolissaan siitä, että voiko ostaa yleiskoneen joululahjaksi, vakuutin hänelle moneen kertaan, että ehdottomasti voi ja juu, ei tietenkään tarvitse muuta. Luotan siihen, että hän kyllä ymmärtää, että nainen tarvitsee aina joululahjaksi jonkinlaisen korun, vaikka kainosti kieltäytyykin. Odotukset ovat korkealla.

Kysäisin anopilta, että osaako hän tehdä makkaroita, mutta ei kuulemma koskaan ollut tehnyt, ihan yhtä innokas oli kuitenkin kanssani opettelemaan. Työnjako meni luonnollisesti siten, että hän aloitti Youtube-videoiden katselun ja minä lähdin Kuuklettelemaan, että mistä saisi hankittua luonnonsuolta.

Joensuusta löytyi Karelian lihajaloste, johon mieheni kanssa ajelimme eräänä päivänä, kun oli muutakin asiaa sille suunnalle. Ihan superhyvä palvelu oli paikan päällä ja mukaan lähti kyllä muutakin, kuin sitä, mitä tulimme hakemaan. Lisäksi olin ymmärtänyt, että makkarankuorta ei ole noin vain saatavilla ja olinkin varautunut siihen, että jätän tilauksen ja ajelemme taas jokin päivä hakemaan pakettia, mutta ei, varastosta löytyi. Myyjä jutteli makkaranteosta ja kun melko pian kävi ilmi, että minulla ei ole hajuakaan, mitä olen tekemässä, niin kaupan päälle tuli vielä ystävälliset neuvot.

Makkarapäivä

Sitten koitti se aamupäivä, jolloin raahasin johtajan avustuksella tuon upean koneeni ja ihan oman metsästäjäni Lapista hakemat hirvenlihamötikät anopin keittiöön. Ihan siistä syystä, että tässä mökissämme keittiön työtaso on tasan tuon koneen kokoinen, joten jonkinlaisia haasteita olisi ollut odotettavissa. Johtaja laittoi lihat pöydälle ja pyysi ilmoittamaan, kun syötävät tuotteet ovat valmiina. Hänellä on kyllä tuo miehinen asenne kohdallaan.

Anopin ja minun aamupäivät eivät ilmeisesti ole täysin samaan aikaan, joten hän oli kyllästynyt odottamaan saapumistani ja viiletti jo jossain metsien siimeksissä. Päätin kuitenkin itsekseni kasata koneen ja työntää lihat myllystä läpi, se tuskin olisi anopin mielestä yhtään niin jännittävää ja mielenkiintoista, kuin minusta.

Kolmea eri makkaraa

Youtubessa meitä viisaammat ihmiset kertoivat, että pelkkä hirvenliha ei riitä, vaan sekaan pitää laittaa rasvaista possua, rasvaprosentin tulisi olla 20, jotta maku on mehevä. No sehän meille sopi, nyt ei ollut tarkoitus tehdä mitään laihdutusmakkaroita. Anoppi oli hankkinut 1,5 kg possun kylkeä, hirvenlihaklönttejä en osaa nimetä, mutta niitä oli yhteensä noin kilo. Näistä päätimme valmistaa kolmea erilaista lopputuotetta.

Myös kahvitaukoeväät olivat kunnossa

Perus, ihan tavallinen saunalenkki: Mausteena suola, jauhelihamauste, pippurisekoitus, kuullotettu sipuli.

Yrttien laulu, hienostuneempi artesaanimakkara : Mausteena tuore timjami, kuivattu rosmariini, kuullotettu sipuli ja valkosipuli, suola.

Paholaisen pötkö, mausteiden ystävälle: Mausteena cayennepippuri, mustapippuri, tuore chili, kuullotettu sipuli, suola.

Suolaa saa muuten laittaa runsaasti. Tein useamman koepaiston pienellä määrällä lihaseosta ja joka kerta anoppi puisteli päätänsä ja komensi laittamaan lisää suolaa, vaikka minusta maku alkoi jo olla melko hyvä. Onni kuitenkin, että häntä uskoin, sillä kun valmista makkaraa koemaistoimme, niin suola jotenkin hävisi siihen uskomattomaan Michelin-tasoiseen makujen sinfoniaan. Eli muista laittaa suolaa hitusen yli.

Ei se niin vaikeaa ollutkaan

Minulla oli niin hauskaa ja jännittävää, että itse prosessista en muistanut ottaa yhtään kuvaa. Mutta sen voin sanoa, että helpoiten hommassa pääsee, jos on kaksi henkilöä touhuamassa.

Olen jotenkin luonut itselleni sellaisen kuvan, että makkaran valmistus on todellista hifistelyä ja melkoisen vaikeaa. Mutta ei ollut, ehdottomasti teemme niitä jatkossakin, ensi kesänä meillä kotona saa grillijuhlissa aina omia makkaroita. Ehkä nämä ensimmäiset versiot olivat hitusen omalaatuisen näköisiä, mutta täytyy vain harjoitella. Anoppi muuten esitti koko homman ajan kovin vaatimatonta, mutta toimi kuin vanha tekijä, onkohan käynyt salaa harjoittelemassa jossakin? Epäilen niin.

Kokeiltavaksi vielä tulossa

Koneen lisähärpäkevalikoima sisälsi myös Kebben valmistuslaitteen, sitä pitää myös tietenkin kokeilla. Se projekti alkaa tarkalla selvitystyöllä, että mitä on Kebbe. Uskon, että jotain syötävää. Mutta kerron sitten kyllä teille kuvin ja sanoin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *