Avainsana-arkistot: oppiminen

Iso osa suomalaisista kokee syystalven, tai no varsinaisen talvenkin, erittäin raskaana aikana, kuten minäkin. Tälle väitteelle minulla ei kyllä ole mitään tutkimustuloksia esittää, vaan yleistyksen perustan havainnointiin oman perheeni sisällä. Talvi koetaan siis raskaana, väsyttävänä, inhottavana, kylmänä, joka on synonyymi inhottavalle ja kaikin puolin vain epämiellyttävänä. Pimeääkin on ja se on tällaiselle kesäihmiselle kyllä kova paikka. Lapsena talvet olivat supersiistejä. Lunta oli korviin asti ja pulkkaa raahattiin pitkin hankia metsässä ja etsittiin täydellistä laskupaikkaa. Jaksettiin kantaa saunalta vettä ämpäritolkulla pihakallioille, että saatiin jäämäki ja sitä laskettiin muovipussien kanssa. Vitsi mitkä vauhdit! Hiihtäminen jäällä ja pelloilla oli mukavaa yhdessäoloa ja kotiin tultaessa äiti paistoi lettuja ja keitti kaakaota. Aikuisena kokee talven jotenkin ihan eri tavalla. Lunta ei ole näkynyt lähes kolmeenkymmeneen vuoteen, autoa saa kaivaa aamuisin jään ja loskan alta. Joutuu heräämään puoli tuntia aikaisemmin jo pelkän pukeutumistarpeen vuoksi. Loska on niin painavaa, että uusi juuri hankittu kolakin hajoaa ensi työnnöillä.…

Lue Lisää

Viime kesänä synnytimme mieheni kanssa päätöksen puolen vuoden sapattivapaasta. Keskustelu aiheesta ei ollut kovinkaan pitkä ja syvällinen, lähinnä yhteinen toteamus, että näin nyt tehdään. Päätös perustui tunteeseen, että iso osa asioista tuntui olevan ihan syvältä ja tekisi hyvää päästä pois niiden vaikutusalueelta. Tyttäreni mielipidettä toki piti kysellä, mutta häntä kiinnosti tasan teinikiinnostuksen verran, joten sen jälkeen mieheni lapsuuden maisemien kutsu Pohjois-Karjalasta jytisi voimalla. Johtaja on nyt ollut täällä Pohjois-Karjalan maisemissa kuukauden ja minä kolme viikkoa. Eilen istuimme nuotion ääressä järven rannalla ja keskustelimme täällä olemisesta ja vähän tulevastakin. Kummallakin oli sellainen hassu, vähän ehkä pelottavaksikin määriteltävissä oleva tunne. Täällä on ollut melkoisen mukavaa, tuntuu ihan kodilta, ei ehkä haluakaan takaisin entiseen. Tätä oli vaikea myöntää, mutta niin se vain on kääntynyt. Aamut ovat rauhallisia, keskellä päivää voi katsoa leffan tai mennä metsäkävelylle, aikataulut puuttuvat. Minä teen jonkin verran etätöitä, mutta pystyn niitä sovittamaan tärkeämpien tekemisten väleihin, kuten esimerkiksi pihalla seisomisen…

Lue Lisää

2/2