Avainsana-arkistot: sapattivapaa

Asioilla on tapana järjestyä, sanotaan, mutta huomattavasti ahkerammin niitä tapahtuu, minä sanoisin. Muutos on jatkuvaa ja ihan aina ei kaikki mene kuten suunnittelee. No meille sitten tapahtui, ei mitään vakavaa, mutta kuitenkin sellainen järjestettävä asia, että minä lähdin köröttelemään takaisin kotia kohti. Länsirannikolle siis, Steve yhä seuranani. Muhvi-koira lähti mukaan, koska johtajasta on tullut niin kiireinen sapattilomailija, että hän ei kuulemma ehdi mitään koiraa lenkittämään. Näissä tilanteissa minä jään aina alakynteen, sillä minähän sen koiran meidän perheeseen toin. Ja jos oikein tarkkaan asiaa tarkastelee, niin en ehkä kovasti ja kauheasti silloin kysellyt saako se tulla. Joten tällä suunnitelmalla mentiin ja Muhville kovasti pahoittelin, että sen vapauden päivät metsien mättäillä olivat ohi ja paluu korttelikierroksille oli väistämättä edessä. Kotiin oli mukavaa palata. Pitkää matkaa ajellessani mietin, että jäikö minulle mitään käteen tästä niin sanotusta irtiotosta. Voisinko suositella tällaista kenellekään? Ja näihin asioihin minä sitten pohdinnoissani päädyin: Tutustuin itseeni paremmin. Opin, että…

Lue Lisää

Viime kesänä synnytimme mieheni kanssa päätöksen puolen vuoden sapattivapaasta. Keskustelu aiheesta ei ollut kovinkaan pitkä ja syvällinen, lähinnä yhteinen toteamus, että näin nyt tehdään. Päätös perustui tunteeseen, että iso osa asioista tuntui olevan ihan syvältä ja tekisi hyvää päästä pois niiden vaikutusalueelta. Tyttäreni mielipidettä toki piti kysellä, mutta häntä kiinnosti tasan teinikiinnostuksen verran, joten sen jälkeen mieheni lapsuuden maisemien kutsu Pohjois-Karjalasta jytisi voimalla. Johtaja on nyt ollut täällä Pohjois-Karjalan maisemissa kuukauden ja minä kolme viikkoa. Eilen istuimme nuotion ääressä järven rannalla ja keskustelimme täällä olemisesta ja vähän tulevastakin. Kummallakin oli sellainen hassu, vähän ehkä pelottavaksikin määriteltävissä oleva tunne. Täällä on ollut melkoisen mukavaa, tuntuu ihan kodilta, ei ehkä haluakaan takaisin entiseen. Tätä oli vaikea myöntää, mutta niin se vain on kääntynyt. Aamut ovat rauhallisia, keskellä päivää voi katsoa leffan tai mennä metsäkävelylle, aikataulut puuttuvat. Minä teen jonkin verran etätöitä, mutta pystyn niitä sovittamaan tärkeämpien tekemisten väleihin, kuten esimerkiksi pihalla seisomisen…

Lue Lisää

2/2